Sukuselvityksiä

 

Pohjois-Karjalan varhaisimmat Komulaiset (pdf-tiedosto)

 

 

 

Sukuseuran historia

 

Sukuseuran perustamisen valmistelu

Joukko Komulaisia kokoontui 26.2.1995 Komulaisten sukuristeilylle Cinderella-laivalle. Laivalla on pidetty kokous, jonka pyheenjohtajaksi oli valittu Lauri Komulainen Vantaalta ja sihteeriksi Teuvo Komulainen Padasjoelta. Laaditun pöytäkirjan mukaan Tarmo Komulainen Tikkakoskelta selvitti omasta kiinnostuksestaan tehtyä tutkimusta Komulaisten suvun vaiheista. Hän oli tutkimuksissaan päässyt 1700-luvun alkuun veljeksiin Johan, s. 1698, Zakharias, jonka syntymävuosi ei ollut tiedossa ja Samuel Comulain 1706-1736. Tarmo Komulaisen selvitys viritti kokouksessa vilkkaan keskustelun. Todettiin, että selvitys oli ansiokas alku suvun historian selvittämiselle ja osanottajat antoivat selvitystyöstä Tarmolle varauksettomat kiitokset.

Sukuseuran tai työryhmän perustaminen

Vilkkaassa keskustelussa todettiin yksimielisesti suvun historian selvittäminen tärkeäksi. Samalla todettiin, ettei sukuseuran perustaminen ollut siinä kokouksessa järkevää, vaan sitä piti huolellisesti valmistella ja selvittää monia sukututkimukseen liittyviä asioita. Niinpä päätettiin sukuseuran perustamista valmistelevaan työryhmään valita Tarmo Komulainen, Lauri Komulainen, Toivo Komulainen ja Maria Koskinen. Puheenjohtajan tehtävät sälytettiin Tarmo Komulaiselle ja sihteerin Maria Koskiselle. Työryhmän tuli ensi tilassa perehtyä asiaan ja mahdollisesti jo seuraavana kesänä pidettävässä Komulaisten tapaamisessa esitellä sukuseuralle säännöt ja käytännön muut toimet.

Koska sukuseuraa ei vielä oltu perustettu, ei voitu myöskään jäsenmaksusta tehdä päätöksiä. Kulujen kattamiseksi kiertämään hattuun kertyi 750 mk, joka luovutettiin työryhmän puheenjohtajaksi valitulle Tarmo Komulaiselle työryhmän käyttöön.

Kokouksen osanottajalistaan oli kertynyt 21 nimeä.

Sukuseura perustetaan

Komulaisten sukuseura ry:n perustava kokous pidettiin 8.7.1995 Iisalmen Metsäpirtillä, jossa hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Tarmo Komulainen Tikkakoskelta ja varapuheenjohtajaksi Jouko Komulainen Vantaalta.

Hallituksen jäseniksi valittiin Toivo Komulainen Kajaanista, Martti Komulainen Iisalmesta, Markku Komulainen Helsingistä, Matti Komulainen Vieremältä ja Pirjo Komulainen Iisalmesta. Perustavaan kokoukseen osallistui kuusikymmentäneljä henkilöä.

Ensimmäinen puheenjohtaja Tarmo Komulainen oli nimensä mukaisesti varsinainen tarmonpesä. Tarmon panos sukuseuramme perustamisessa ja toiminnassa on ollut merkittävä.

Sukuseurassa on noin sata - sataviisikymmentä jäsentä.

Komulaisten sukuseura ry:n vuosikokous järjestetään sääntöjen mukaan joka kolmas vuosi eli seuraavan kerran vuonna 2010. Viimeisin vuosikokous järjestettiin Iisalmessa 4.8.2007.

Sukuseuramme jäsenmaksu on 10€ / vuosi tai 100€/ ainaisjäsen.

Sukututkimus

Sukuseuramme on suorittanut jo merkittävästi sukututkimusta. Sukutieto 1 / 98 julkaistiin vuonna 1998.Sitä ei ole enää saatavilla, mutta tekeillä on uusi täydennetty painos (Sukutieto II).
Toimita tietoja sukututkimusta ja sukutietovihkoa varten: TÄSTÄ!

Vanhoja valokuvia

Paloisenmäki

Kuvassa ovat Kaisa ja Antti Komulainen.

 

 

 

paloismäkialakomula

Vieremän Paloismäen Ala-Komulan perhe.

Ylhäältä vasemmalta Jobi (s.1898) ja puoliso Kaisa Komulainen, o.s. Kauppinen, talontytär Katri Karjalainen o.s. Komulainen (s. 1914) on Jobin sisko, keskirivi vas.Jobin ja Kaisan lapsia Veikko Henrik (-24), Osmo Antero (-34) ja Saara Annikki (-26), eturivi Irja Alisa (-23),Hugo Viljam (-28), Martta Kaarina (-32) ja Matti Einari (-30). Keskellä Jobin vanhemmat Kaisa Maria Komulainen o.s. Juntunen (s. 1871) ja Andreas (Antti) Komulainen (s. 1869).

 

 

 

Jobi

Jobi Henrik Komulainen (1898 - 1980) Palosenmäen Ala-Komulan isäntä
1946 - 1959. Jobi vietti eläkepäivänsä Ala-Komulan tilalla.

 

 

 

ihmiset

Kuva on otettu vuonna 1929. Kuvaajasta ei ole tietoa . Kuvassa vasemmalta Anna Hellin Komulainen os. Rönkkö , Maria Komulainen myöhemmin Asikainen , Reittu Komulainen sylissään poikansa Pauli Ensio Komulainen , Anna Komulainen os. Rönkkö , Taavetti Komulainen. Takana oleva Maria oli Reitun sisar. Lapsi on Esa Komulaisen isä, Reittu isänisä ja Taavetti isoisänisä. Anna Hellin oli hänen isän äiti. Anna oli isoisäni äiti.  Kaikki ovat jo tuolla kivikirkon kuppeella. Taustalla oleva pikkupoika on tuntematon.

Tekstin kirjoitti Esa Komulainen.


 

Sukevan komulaiset

Perimätiedon mukaan Komula on Sukevan vanhin talo (paikannimikeräelmä). Tiedon paikkansapitävyyttä ei voida tarkistaa eikä myöskään sitä, mistä suku on tullut Sukevalle.

Lainaan otteen Matti Kumpulaisen pro gradu-tutkielmasta: ”Näyttää kuitenkin siltä, että Tikkaset olivat Komulaisia tai päinvastoin. Jo vuoden 1650 henkikirjasta (VA 8598: 764) tapaa odotuksenmukaisen Jaakko Tikkasen asemesta Kauppi Komulaisen. Vuosien 1651 (VA 8604:147), 1652 (VA 8607: 1180) ja 1654 (VA 8613: 1017) henkikirjoissa isännän etunimenä on edelleen Kauppi, mutta sukunimenä jälleen Tikkanen.”

Etunimillä ei tässä ole merkitystä, koska Jaakko ja Kauppi ovat saman nimen muunnoksia. (onkohan samasta nimestä kysymys? (kirjoittajan huomautus).

Herää kysymys, olemmeko me Komulaiset Tikkasia vai Komulaisia? Tuntuu siltä, että olemme Komulaisia jo siitä syystä, että Komulaisia mainitaan olleen Kainuussa jo 1500-luvulla.

Olen keskustellut monen sukututkijan kanssa, voiko 1600-luvulla sukunimiä vaihtaa esim. Tikkasesta Komulaiseksi. Kaikki ovat olleet sitä mieltä, että ei, varsinkaan Itä-Suomen alueella, jossa on ollut kaikilla sukunimi jo 1500-luvulta lähtien.

Näin ollen tuntuu, että Pekka Jaakonpoika Komulainen on joko tullut taloon vävyksi tai hän on ollut Tikkasen kasvattipoika. Yhden oletuksen mukaan Jaakko, Olli ja Kauppi Komulainen ovat olleet veljeksiä.

Professori Veijo Saloheimo kertoo kirjassaan ”Itäsuomalaista liikkuvuutta 1600-luvulla” erään Olli Komulaisen muuttaneen Sonkajärven Sukevalle. Muutto on tapahtunut vuonna 1673.

Komulan talosta on lohkaistu tai Komulan talon maiden harjulle on tehty uudistalo, jonka isäntänä on ollut Pekka Ollinpoika Komulainen. Tämä saattaa olla sotilaaksi arvioimani Olli Komulaisen poika.

Edellä mainitut asiat jäävät tällä kertaa vielä selvittämättä, koska ei ole löytynyt mitään dokumentteja, jotka vahvistaisivat ne täysin varmoiksi. Kirkonkirjoja ei tuolta ajalta vielä ole olemassa. Henkikirjoja on jo olemassa, mutta ne ovat hyvin puutteellisia. Se on varmaa, että Sukevan Komulaa nro 1 ovat asuttaneet 1690-luvulta lähtien Komulaiset.

Tämän tutkimuksen lähtökohdaksi on otettu kolme Komulaisen veljestä, jotka ovat ilmeisesti syntyneet 1690-luvulla. He ovat asuneet 1740-luvulle asti Sukevalla nrossa 1. Veljesten ikäjärjestys on ilmeisesti seuraava:

Juha Komulainen
- puoliso Kaarina Rönkkö s. 1698, k. 1771
- asuneet Sukevalla nrossa 1 isonvihan jälkeisestä ajasta kuolemaansa saakka.

Sakarias Komulainen
- puoliso Kristiina Lappalainen (syntymäaikaa ei ole löytynyt)
- muuttaneet ilmeisesti 1740-luvulla Haapajärven Sydänmaan nro 3:een

Samuel Komulainen
1. puoliso Anna Halonen s. 1700, k. 1736
2. puoliso Kaarina Leinonen s. 1705, k. 1740
3. puoliso Eeva Partanen s. ?, k. 1745
- muuttaneet Toivakon Pörsänmäkeen nro 4 vuosien 1740-1745 välisenä aikana
4. puoliso Riitta Ryynänen s. 1711, k. 1747

Näiden kolmen veljeksen lisäksi mahdollisia muita sisaruksia voi olla Partalassa elellyt Daavid Komulainen, joka on vuoden 1745 sotamies sekä korpraali Bergin vaimo Riitta Komulainen. Viimeksi mainituista ei ole löytynyt muita merkintöjä, joten heitä ei ole voitu ottaa lähtökohdiksi.

Veljeksistä Juha Komulainen näyttää asuneen koko ikänsä Sukevan Komulassa nro 1. Hänen suvustaan on vielä paljon tutkimatta. Ainoastaan nykyisin vielä Sukevalla asuva Urho Komulainen on suoraan alenevassa polvessa Juho Komulaisen jälkeläisiä. Tämä Sukevan Komula nro 1 on jäänyt nykyisen Iisalmi-Kajaani radan alle. (lainaus Matti Kumpulaisen pro gradusta)

Sakarias Komulainen puolisonsa Kristiina Lappalaisen kanssa näyttää muuttaneen 1740 -1750 vaiheilla Haapajärven Sydänmaalle nro 3 (myöhemmin talon nimi on Pellervo nro 7). Heillä oli yhdeksän lasta.

Kävin Haapajärven kylällä (sitä sanotaan myös Haapomäeksi). Sakarias on asunut nykyisessä Pellervo nro 7:ssä. Siellä on vielä näkyvissä vanhojen rakennusten kivijalkaraunioita. Pellervo-tilalla on ollut vanhoja rakennuksia aina 1980-luvulle saakka, jolloin ne kaikki tuhoutuivat tulipalossa.

Ainakin osa palaneista rakennuksista on rakennettu 1790 -1810 paikkeilla. Pellon laidassa kyhjötti vielä vanha hirsistä tehty, kovasti jo lahonnut aittarakennus, joka on perimätiedon mukaan toiminut piilopirttinä jossakin Haapajärven takana. Se on palvellut siellä myös piiloaittana, johon syksyisin oli viety viljat piiloon vainolaisten tieltä. Se on saattanut olla myös verottajan silmältä piilopaikkana. Aittavanhus on tuotu pihapiiriin sen jälkeen, kun ajat ovat rauhoittuneet. Näistä asioista kertoili Maija-Liisa Juntunen, nykyinen Pellervon tilan omistaja.

Opettaja Lauri Komulainen kertoi, että Haapomäen Komulassa on joskus 1800-luvulla asunut samassa talossa yli 40 ihmistä. Taloa oli aina laajennettu sitä mukaa kuin taloon tuli miniöitä ja vävyjä. Talosta tuli hyvin pitkä. Sitten tuli kyläkinkerit. Kaksi naisihmistä alkoi keskustelun.

    - Meille synty viime yönä lampaalle kolme vuonaa, yksi oli musta ja kaksi valkoista.
    - Niinhän meillekin synty samanlaiset!
    - No, mistäs sinä olet kotoisin?
    - Sieltähän minä olen Haapomäen Komulasta.
    - Sieltähän minäkin olen.

Kävi ilmi, että molemmat naiset asuivat Haapomäen Komulassa, eri päässä taloa.

Samuel Komulainen ja hänen kolmas vaimonsa Eeva Partanen ovat muuttaneet Sukevalta Toivakon Pörsänmäkeen nro 4. Käsittääkseni paikka on ollut Vanhapiha-niminen (nykyisin Intti eli Koivumäki). Myöhemmät sukupolvet ovat sen jakaneet. Siitä on lohkaistu Lehtomäki nro 5. Lehtomäen tilalla on vieläkin 1700-luvulta oleva, asuttavassa kunnossa oleva asuinrakennus ja vanhoja aittoja.

1900-luvun alussa nämäkin tilat ovat joutuneet metsäyhtiöitten omistukseen, niin kuin monet muutkin Sonkajärven seudun tilat. Metsäyhtiöt ovat vieneet pilkkahinnoilla näiltä maanviljelijöiltä heidän omistamansa maat. Esimerkiksi Lehtomäki on ollut useita satoja hehtaareja käsittänyt tila. 1930-luvulla siitä sai ostaa 50 hehtaaria Komulainen-niminen mies. En tiedä, mitä sukuhaaraa hän mahtoi olla. Hänen tyttärensä, joka on Juntusia, omistaa Lehtomäen nykyisin.

Tutkimuksistani ei ole selvinnyt, kuka on jäänyt jatkamaan talonpitoa Pörsänmäkeen nro 4. Tiedot katkeavat Olli Ollinpoikaan, jonka mainitaan muuttaneen Valkeamäkeen ja sieltä edelleen monien vaiheiden jälkeen Nissilän Isomäkeen, nykyiseen Isonmäen Komulaan.

Palaan hieman taaksepäin, viimeiseen isäntään Olli Komulaiseen, joka on kuollut Pörsänmäki nro 4:ssä. Hän on syntynyt 1765 ja kuollut 15.6.1808. Toki vielä hänen poikansa Olli Ollinpoika Komulainen asui Pörsänmäellä jonkin aikaa ennen muuttoaan Valkeamäkeen, joka nykyisin tunnetaan Palosenmäkenä. Toinenkin veljeksistä, Juha Komulainen, joka syntyi 30.8.1799 ja kuoli 28.12.1859, muutti samoihin aikoihin (1820-luvulla) Valkeamäkeen nro 22, joka on edelleen Komulaisten suvun hallussa. Nykyinen isäntä on Matti Komulaisen ja Svea Marjatta Karttusen poika Pekka Einari Komulainen. Hänen vaimonsa on Riitta Helena Jääskeläinen.

Kirjoitus on lainattu Tarmo Komulaisen 27.4.1998 Komulaisten sukuseuran Sukutieto 1:een kirjoituksesta. (Tarmo Komulaisen kirjoituksen pohjalta kirjoitti Pentti Komulainen)

mouseover